Yleistä työpaikkakiusaamisesta

Tämä kirjoitus perustuu brittiläisen Tim Fieldin tekemiin tutkimuksiin ja kirjoituksiin työpaikkakiusaamisesta.

Kiusaamislajit

Stressin aiheuttama kiusaaminen; kiusaaminen, joka ilmenee, kun hetkellinen stressi aiheuttaa huonoa käyttäytymistä; ihmisestä tulee helposti kiivastuva, ärsyyntynyt ja hän voi huutaa ja kirota muille. Kuitenkin hän palautuu pian normaaliksi, kun tunnistaa epäasiallisen käyttäytymisensä ja sovittelee ja voi pyytää anteeksi. Hän myös oppii kokemuksesta ja seuraavalla kerralla samankaltaisessa tilanteessa osaa käsitellä stressiä paremmin. Tämä on “normaalia” käyttäytymistä, eikä Field sisällytä stressin aiheuttamaa kiusaamista työpaikkakiusaamisen käsitteeseen.

Organisaation aiheuttama kiusaaminen on yhdistelmä stressin aiheuttamasta kiusaamisesta ja siitä, että työnantaja kiusaa alaistaan. Tätä esiintyy yleensä silloin, kun yritys yrittää sopeutua muuttuviin markkinoihin, vähentyneeseen tulokseen ja muihin ulkoapäin tuleviin paineisiin.
Yrityskiusaaminen, työnantaja kohtelee alaistaan väärin rangaistuksetta, esimerkiksi:

– Pakottamalla työntekijät työskentelemään 60/70/80 tuntia viikossa vakinaisesti ja tekemällä niiden elämän helvetiksi (tai erottamalla), jotka kieltäytyvät.
– Erottamalla jokaisen, joka saattaisi kokea stressistä hermoromahduksen, koska on halvempaa maksaa laittomasta irtisanomisesta kuin joutua korvaamaan työstä aiheutuneista vammoista.
– Ottaa käyttöön poissaolojen hallintasysteemin, jolla estetään työntekijöiden pääsy vuosi- tai sairauslomalle, joka heille lain mukaan kuuluu.
– Jatkuvasti vahtimalla ja vakoilemalla työntekijöitä, esimerkiksi kuuntelemalla puhelinkeskusteluita, käyttämällä keksittyä asiakasta, ottamalla asiakkaisiin yhteyttä työntekijöiden selän takana ja kysymällä johdattelevia kysymyksiä, lähettämällä henkilöstövirkailijoita tai yksityisetsiviä työntekijän kotiin kuulustelemaan sairauslomalla olevaa työntekijää, uhkaamalla työntekijöitä kuulustelulla heti kun he palaavat sairaslomalta. jne.
– “Rohkaisemalla” työntekijöitä solmimaan määräaikaisia työsuhteita vakituisten sijaan. Jos joku vastustaa, hänen elämästään tehdään helvettiä.

Sarjakiusaaminen; kaikki toiminnan häiriöt voidaan jäljittää yhden ihmisen aikaansaamiksi. Tämä henkilö ottaa kohteekseen yhden ihmisen kerrallaan ja tuhoaa hänet. Tämä on kaikkein yleisin kiusaamislaji, johon Field on törmännyt työnsä kautta. Kiusaajalla on yleensä epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö (APD). Jokainen ihminen tuntee ainakin yhden henkilön, joka sopii sarjakiusaajan kuvaukseen, useimmat eivät tunnista tätä henkilöä sosiopaatiksi.

Parikiusaaminen on sarjakiusaamista kollegan kanssa. Usein toinen hoitaa puhepuolen toisen katsellessa ja kuunnellessa. Useimmiten hiljaisempi parista on vaarallisempi.

Ryhmäkiusaaminen on sarjakiusaamista kollegoiden kanssa. Ryhmiä saattaa syntyä mihin vaan, mutta ne kukoistavat ympäristössä, jossa tapahtuu kiusaamista työnantajan taholta. Jos kiusaaja on ulospäin suuntautunut, hän johtaa toimintaa etualalta. He ovat yleensä huutajia ja kirkujia ja siten helposti tunnistettavissa (ja nauhoitettavissa). Jos kiusaaja on sisäänpäin kääntynyt, hän johtaa toimintaa taka-alalta, eikä hän todennäköisesti ota osaa aktiivisesti kiusaamiseen. Tämän takia hän on vaikeasti tunnistettavissa. Yleisin taktiikka tällaisella kiusaajalla on kertoa jokaiselle eri tarina – yleensä mitä muut ovat kuulemma sanoneet kyseisestä henkilöstä ja antamalla ymmärtää, että juuri tämä tarina on se oikea. Sisäänpäin kääntyneet kiusaajat ovat kaikkein vaarallisimpia kiusaajia.

Puolet ryhmästä ovat onnellisia, koska heillä on tilaisuus käyttäytyä huonosti, koska he saavat tyydytystä vallan ja kontrollin tunteesta ja he nauttivat, kun pääkiusaaja nöyryyttää, suojelee ja palkitsee heitä. Toinen puoli ryhmästä on mukana pakosta, koska yleensä he ovat muuten seuraava kiusaamisen kohde, jos he eivät liity joukkoon. Jos jokin menee vikaan, yksi pakotetuista otetaan syntipukiksi ja teuraslampaaksi, johon kannustetaan raivostuneiden uhrien purkavan vihansa. Sarjakiusaaja seuraa turvallisen välimatkan päästä, tyytyväisenä ja ilahtuneena.

Ympäristössä, jossa kiusaaminen kuuluu kulttuuriin, useimmista ihmisistä tulee ennen pitkää joko kiusaajia tai kiusattuja. Sivustakatsojia on vähän ja useimmiten heidätkin saadaan imaistua mukaan.

Kyse on selviytymisestä. Joko omaksut kiusaamistaktiikan ja selviydyt tai vastustat kiusaamista ja kieltäydyt liittymästä kiusaajiin, jolloin sinua itseäsi kiusataan, ahdistellaan ja kohdellaan väärin ja sinusta tehdään syntipukki, kunnes terveytesi on niin vakavasti vahingoittunut, että saat stressiperäisen hermoromahduksen (se on psyykkinen vamma, ei mielisairaus), joudut jäämään sairaseläkkeelle, lähtemään työpaikasta, huomaat työpaikkasi olevan supistuslistalla tai sinut irtisanotaan perusteettomasti.

Minkälaisia keinoja kiusaamisessa yleensä käytetään?

– Kritisoidaan jatkuvasti negatiivisesti – selityksiä ja todistuksia saavutuksista pilkataan, kumotaan, hylätään tai jätetään huomioonottamatta.
– Kohdellaan pikkumaisesti ja etsitään jatkuvasti vikoja.
– Tekemiset kyseenalaistetaan negatiivisesti, erityisesti muiden edessä.
– Hyljeksitään, kiusattua ei oteta huomioon, hänet ohitetaan, hänet syrjäytetään ja suljetaan muusta ryhmästä.
– Eristetään ja poissuljetaan kaikesta mitä työpaikalla tapahtuu (tämä tekee ihmisestä helpommin haavoittuvaisen ja häntä on helpompi kontrolloida).
– Otetaan kiusattu suurennuslasin alle ja häntä kohdellaan erilailla kuin muita (esimerkiksi kaikki muut voivat pitää pitkän lounastauon, mutta jos kiusattu on minuutinkin myöhässä, häntä rangaistaan).
– Vähätellään, kiusattua alennetaan, pilkataan ja häntä kohdellaan nöyryyttävästi.
– Uhkaillaan, kiusatulle huudetaan ja häntä nöyryytetään, erityisesti muiden työntekijöiden edessä.
– Ivataan ja kiusattua härnätään, jonka tarkoituksena on nolostuttaa ja nöyryyttää.
– Asetetaan työlle epärealistisia tavoitteita ja aikarajoja, joita on mahdotonta saavuttaa tai jotka vaihtuvat ilman, että siitä ilmoitetaan tai ilman syytä tai silloin, kun työntekijä on saavuttamassa ne.
– Kieltäydytään antamasta tietoa, joka on tarpeellista, jotta työ saadaan tehtyä ja tavoitteet saavutettua.
– Annetaan liikaa työtä (se pitää ihmiset kiireisinä, aikaa ei riitä kiusaamisen käsittelyyn, ja tekee tavoitteiden saavuttamisesta vaikeampaa) tai otetaan annetut työt tai työnkuvaan kuuluvat projektit pois (ne korvataan joskus toisarvoisilla töillä, kuten kopioimisella, arkistoimisella, kahvin keittämisellä).
– Vastuuta kasvatetaan, mutta valtuuksia vähennetään.
– Töitä plagioidaan, varastetaan ja kopioidaan – kiusaaja esittää kiusatun työn omanaan (omille esimiehilleen).
– Kiusattu on kohtuuttoman tarkkailun, nauhoituksen ja nuuskinnan kohteena.
– Muu henkilökunta tekee kirjallisia valituksia kiusatusta (useimmat ovat pakotettuja tekemään keksittyjä syytöksiä – valitukset ovat mitättömiä, usein outoja (hän katsoi minuun oudosti) ja muistuttavat usein huomattavasti toisiaan, viitaten siihen, että ne ovat lähtöisin samasta kohteesta).
– Lomapyyntöihin liitetään ehtoja, joihin ei voi suostua tai jotka ovat tarpeettomia, joskus aikaisempi hyväksyminen perutaan, varsinkin jos kiusattu on ottanut kiusaamisen esille, kieltäydytään antamasta vuosi- tai sairaslomaa tai erityisesti lomaa, jota tarvittaisiin esim. hautajaisiin.
– Loman aikana soitetaan häiriösoittoja kotiin, usein yöaikana.
– Kiusattu saa uhkaavia tai epämiellyttäviä puhelinsoittoja tai hänelle lähetetään vihjailevia muistioita, viestejä tai e-maileja, joissa ei käytetä sanoja, juuri ennen viikonloppuja tai lomia.
– Työnkuva on epäselvä tai se on kohtuuttoman pitkä ja epämääräinen.
– Kiusattu kutsutaan tiedotuskokouksiin, joista tuleekin “lynkkaustilaisuuksia”.
– Kiusattua kielletään osallistumasta kokouksiin, usein uhataan uudella kurinpitotoimenpiteellä; joskus kiusaaja käyttää valta-asemaansa väärin ja pitää kokouksesta pois kaikki, jotka kykenisivät käsittelemään kiusaamista.
– Kiusattu syyllistetään ja annetaan ymmärtää, että vain hänessä on vikaa.
– Kiusatut saavat valtuuttamattomia ja epäoikeudenmukaisia suullisia tai kirjallisia varoituksia.
– Kiusatulle annetaan kurinpitorangaistuksia mitättömistä tai päällisin puolin vakuuttavalta vaikuttavasta tai väärästä syystä.
– Kiusattu irtisanotaan keksittyjen syytteiden tai hatarien verukkeiden perusteella usein mitättömän tapauksen takia, joka on sattunut kuukausia tai vuosia aiemmin.
– Pakotetaan vapaaehtoisesti eroamaan tai lähtemään ennenaikaiselle tai sairaseläkkeelle.

Kuinka kiusaajat valitsevat uhrinsa?

Uhri usein:

– On hyvä työssään, usein loistava.
– On suosittu ihmisten keskuudessa (esimerkiksi kollegoiden, asiakkaiden, oppilaiden, vanhempien, potilaiden jne.)
– Puolustaa muita kiusattuja – tämä varmistaa sen, että puolustaja on seuraava kohde, joskus kiusaaja hylkää heti uhrinsa ja kohdistaa huomionsa puolustajaan.
– Tuo esiin muiden epäpätevyyttä, väärin tehtyjä töitä, petoksia, muita laittomuuksia, puutteita terveys- ja turvallisuusohjeissa.
– Tahtomattaan (olemalla pätevä työssään) suo muille hyvän vertailukohdan, jossa korostuu ja paljastuu kiusaajan epäpätevyys.
– On lahjomaton, hänellä on korkeat moraalisäännöt, joissa hän ei
– On mukana ammattiyhdistystoiminnassa.
– On jollain lailla haavoittuva, esimerkiksi yksinhuoltaja, perheen joku läheinen on kuollut, on nuorempi kuin muut ryhmässä (tai toisinpäin) jne.
– On haavoittuva, koska on rehellinen ja omaa oikeudenmukaisuuden tajun, jota ei ole halukas uhraamaan.
– On menestynyt, sitkeä, päättäväinen, rohkea jne.
– On saanut tunnustusta työstään esim. voittamalla palkinnon.

Mustasukkaisuus (ihmissuhteissa) ja kateus ovat vahvoja motivaattoreita kiusaamiselle.

Tyypillinen tapahtumien kulku on seuraavanlainen:

– Uhri on valittu edellisten kriteerien perusteella ja häntä on kiusattu kuukausia jopa vuosia.
– Lopulta uhri alkaa puolustaa oikeuksiaan olla rauhassa, kenties tekemällä henkilöstöosastolle valituksen.
– Henkilöstöosasto haastattelee kiusaajan, joka käyttää hyväkseen Jekyll&Hyde luonnettaan, pakonomaista valehteluaan ja uskottavuuttaan kertoakseen aivan päinvastaisen tarinan.
– Sana sanaa vastaan, ei todistajia, niinpä henkilöstöpuolella uskotaan ylemmässä asemassa olevaa työntekijää.
– Kiusaaja pyytää henkilöstöosastoa hankkiutumaan eroon uhrista.
– Kun kiusattu on saatu pois, seuraa yleensä 2-14 päivän jakso, sitten uusi uhri on valittu ja prosessi alkaa uudelleen (kiusaaminen on pakonomaista käyttäytymistä ja sarjakiusaajat eivät selviä ilman käsillä olevaa kiusattua).
– Vaikka työnantaja huomaa ehkä myöhemmin tukeneensa väärää osapuolta, se tuskin myöntää sitä, sillä sen oma uskottavuus on vaarassa.
– Jos ryhdytään oikeustoimiin, työnantaja käyttää pitkällekin meneviä keinoja pitääkseen uhrin hiljaisena, usein tarjoamalla rahallista hyvitystä oikeuden ulkopuolella, sillä ehdolla, että uhri vaikenee jatkossa asiasta.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Blog at WordPress.com.
%d bloggers like this: