Tärkeä kuukausi. Usaan valittiin uusi presidentti, kirkko alkoi suojella karkotettuja pakolaisia kylmyyskuolemalta (halleluja!), yksinäisiä mollattiin jälleen kerran mediassa ja kirsikkana kakun päällä oli vielä Tissiviikko!
Presidentin valintaa edelsi suuri mediasirkus, joka epätoivoisesti yritti vaikuttaa kansaan keskinkertaisella menestyksellä.
Sananvapaus on nostettu nyt aivan uudelle tasolle. Monet ymmärtävät sen oikeudeksi rajattomaan ihmisten pilkkaamiseen ja valehteluun. Olen aina puolustanut sananvapautta, mutta joskus tulee väkisin mieleen, että olenkohan väärässä tässä.
Olen jo aiemmin kertonut Suomen byrokratiasta, joka kukoistaa jokaisessa Nanny State ssa, mutta koska Suomi on VIRALLISESTI Euroopan Nanny State No 1 2016, se näkyy kaikkialla hurjana sosiaalipornona (jota niin syvästi inhoan). Ihmisillä riittää puuhaa, kun “tarkkailevat” toisiaan – vähän niin kuin jo 30-luvulla osattiin.
Ja sitten oli vielä TISSIVIIKKO!
Tissit on aina ajankohtainen aihe. Kuulemma nyt yritettiin normalisoida luonnolliset rinnat. Okei. Kun 70-luvulla synnytin keskosen, minkä vuoksi molempien henki oli hetken aikaa vakavassa vaarassa, mieheni ainoa murhe oli, että pienet rintani olivat muuttuneet kahdeksi pieneksi tyhjäksi nahkapussiksi. Kauhu oli ilmeinen. Naisen elämää.
Tässä tärkeimmät.
SirkkaHalmetoja 