Missä leijona?

Jälleen kesä. Eikä mitään tapahdu. Edes Ruokolahden leijonaa ei ole näkynyt.

Mutta aina on olemassa sote, alkoholi, perussuomalaiset, kakka, pissa ja pieru. Sellaista päivää ei olekaan, etteikö näistä voisi keskustella Suomessa. Ainakin, jos uskoo mediaa.

Katselin Yleltä dokumenttia Minun Ruotsini. Siinä haastateltiin maahanmuuttajanuoria, jotka eivät näe mitään toivoa elämässään.

Siinä yritettiin selvittää, mistä kumpuaa nuorten miesten viha ja voiko siitä päästä yli. Selväksi tuli, että jollei ihmisiä hyväksytä osaksi yhteiskuntaa eikä heille anneta edes toivoa paremmasta, niin mitä menetettävää heillä enää on.

Siinä on päättäjille pohdittavaa. Pelottelu ei johda mihinkään. Tarvitaan EDES toivoa.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Blog at WordPress.com.
%d bloggers like this: