epäsosiaalisuus – SirkkaHalmetoja

Transhumanismin voittokulku jatkuu.

Niinpä MUIDEN MIELESTÄ ruma ihminen on myös paha ja vaarallinen.

Koska diagnoosi on suhteellisen uusi (eikä ehkä ihan virallinenkaan – vielä), ei siihen ole saatavilla pysyvää parannuskeinoa.

Toistaiseksi käytetään – hyväksi koettua – henkilön täydellistä lannistamista perinteisen median ja sosiaalisen median keinoin kunnes ruma ihminen itsekin ymmärtää olevansa häiriöksi ympäristössään ja pysyy poissa niin paljon kuin mahdollista.

Oireita tälle uudelle sairaudelle ovat esim.:

– ei käytä ripsien pidennystä (eikä tekokynsiä)
– ei käy salilla
– ei ole käynyt kauneusleikkauksessa
– on tehnyt kaikki nuo yllä mainitut arveluttavin seurauksin
– ajattelee vääriä ajatuksia
– ei ajattele lainkaan
– kuuntelee vääränlaista musiikkia
– huono elokuvamaku
– kieltäytyy ostamasta/lukemasta oikeanlaisia kirjoja
– vääränlainen huumorintaju
– jakaa söpöjä kissavideoita tai vaihtoehtoisesti dokumentteja eläinten teurastuksesta facebookissa
– vääränlaisia ystäviä tai ei ystäviä lainkaan
– on usein lihava

Voisin jatkaa listaa loputtomiin, mutta olkoon nyt.

Ruma ihminenhän on oikea energiavampyyri, joka imee oikeanlaisten ihmisten energiat tyhjiin. Siksi heitä ei pitäisi palkata yhteiskunnallisesti merkittäviin tehtäviin ja muukin tuki olisi pidettävä minimissä.

Tosin itse olen huomannut väsyväni ihmisten seurassa, joista en erityisemmin pidä. Olisi lähinnä huvittavaa, jos alkaisin syyttää heitä energiavampyyreiksi subjektiivisen mielipiteeni vuoksi.

Mutta minähän olenkin vain omituinen friikki.

Kannattaisikohan harkita hyväntekeväisyyskonserttia rumien ihmisten puolesta?

Mitä on sosiaalisuus?

Meidän odotetaan olevan sosiaalisia, mutta mitä se oikein tarkoittaa?

Minulle sosiaalisuus on sitä, että henkilöä motivoi lähinnä oma ja toisten hyvinvointi. Tosin tuo sanahelinä muuttuu ongelmaksi, kun ymmärtää, että yhden hyvinvointi voi olla toisen pahoinvointi.

However, sosiaalinen ihminen suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti ja rakentavasti toisiin, mutta erottaa myös todellisen uhan sen kohdatessaan, liioittelematta sitä.

Se, että ihmisellä on kavereita pilvin pimein, ei tee hänestä vielä, valitettavasti, sosiaalista.

Eikä bonuksia keräävä omaa etuaan ajava yritysjohtaja ole välttämättä epäsosiaalinen.

Minusta ihmisten leimaaminen syrjäytyneiksi ja pitkäaikaistyöttömiksi on äärimmäisen epäsosiaalista ja ei toivottua toimintaa.

On hyvä muistaa, että esim. Steve Jobs oli nykyisten käytössä olevien luokitusten mukaan syrjäytynyt. Oliko hän uhka yhteiskunnalle?

Kuten vanhukset, nuoretkin ovat yksilöitä, eikä heitä pidä kohdella massana.

Minulla oli ilo ja etuoikeus tehdä työtä monen suomalaisen elektroniikka-alan pioneerin alaisena/kanssa.

He ovat jo poistuneet keskuudestamme, olivathan he pioneerejä. Yhteistä heille oli se, että he olivat aika erikoisia ihmisiä, eivätkä kaikki todellakaan pitäneet heistä. Se on hinta, jonka moni omaperäinen ihminen joutuu maksamaan.

Miltei kaikki suuret keksijät ovat olleet tavalla tai toisella syrjäytyneitä.

Siis please please, lopettakaa tasapäistäminen ja antakaa ihmisille mahdollisuus, ikään katsomatta!

Niin – ja kyllä maailmaan muutama Uuno Turhapurokin mahtuu, kysykää vaikka Veskulta.

Tag: epäsosiaalisuus

Diagnoosi: ruma

Sosiaalinen syrjäytynyt