Ostin kirjan.

http://www.wsoy.fi/kirjat/-/product/no/9789510401255

Kaikki alkoi siitä, kun Sanna Ukkola kiteytti Pressiklubin provokeskustelun sanoihin:

Muuttakaa luonnettanne suomalaiset! Älkääkä laittako niitä ruokakuvia faceen!

Ohjelmassa mainostettiin Provo opasta ja koska olen ollut jo aiemmin kiinnostunut Tero Kartastenpään kirjoituksista, kiinnostuin.

http://sirkkahelenanblogi.blogspot.fi/2011/03/anteeksi.html

Erimielisyys on siunaus, mutta suomalaiset eivät osaa keskustella saati sitten väitellä, vaan erilainen mielipide otetaan henkilökohtaisena loukkauksena ja jopa sodanjulistuksena.

Kirjan käsittämättömän karismaattiset tekijät Tero Kartastenpää ja Jani Timonen tiivistävät oppinsa seitsemään käskyyn:

• Töki vapaasti kaikkea.
• Tee taustatyö huolella.
• Älä unohda huumoria.
• Älä mene henkilökohtaisuuksiin.
• Herättele eri aisteja.
• Varo omaa persoonaasi.
• Varaudu vihaan.

He ottivat esimerkiksi provokaation eutanasiasta.

Kuulun kohderyhmään ja minun tulisi ymmärtää, että “se nyt vaan on tyhmää elää liikaa”.

Olen hyvin hyvin vihainen.

Sillä:

Olen urheasti kestänyt terveysfasismin ja monipuolisen syyllistämisen vain todetakseni, että on  rikos olla ikääntynyt ja siitä rikoksesta tuomitaan kuolemaan.

Brittikoomikko Ricky Gervais on kuulemma sanonut:
“Olen aina sanonut, että vaikka olet loukkaantunut, se ei tarkoita, että olet oikeassa.”

Ja vielä:

Eliittiprovokaattori Ville Rannan sanoin:
“Kaikki kestää hetken ja sitten se loppuu.”

“Ota digitaalinen foliohattu päästäsi, avaa kädet puuskasta ja anna kaikkien mielipiteiden tulla kohti.”