Keho kertoo, että kevättä kohti mennään. Lähden ulos tarkistuskäynnille. Lumiröykkiöt ja jäiset kävelytiet yhä jäljellä. Eivätkä työmaatkaan ole edistyneet sitten viime syksyn.

Mieleeni tulevat väistämättä ne monet keväät, jolloin sain nauttia Dublinin ihanasta kevään kukkaloistosta. Tiedän, että siellä se parhaillaan aloittelee.

Mutta ei hätää. Asunhan maailman onnellisimmassa maassa.