karma – SirkkaHalmetoja

Milloin sinulla on ollut viimeksi omaperäinen ajatus? Hyvä kysymys, vai mitä.

Kenen ajatuksia ajattelet? Jotkut sanovat, että ihminen syntyy ainutlaatuisena yksilönä ja kuolee kopiona.

Oletko hyvin koulutettu ja sinut on nimenomaan KOULUTETTU ajattelemaan kriittisesti ja itsenäisesti? Tai oletko saanut vain vähän julkista koulutusta ja näin ollen olet mielestäsi vapaa viranomaisten aivopesusta + kykenet itsenäiseen ajatteluun. Vai oletko niitä, jotka eivät edes halua ajatella itsenäisesti, vaan jättävät ajattelun viisaammille asiantuntijoille?
Itse tunnen olevani yhdistelmä noista kolmesta, kuten moni muukin tuntemani ihminen.

Haluaisin niin kovasti olla originelli ja itsenäisesti ajatteleva yksilö. Totuus on kuitenkin se, että tähänkin kirjoitukseen sain ajatuksen Eldon Taylorin haastattelusta. http://www.eldontaylor.com/

Mutta kuinka ihmeessä on mahdollista ajatella itsenäisesti?

Kaiken sen vähän omaisuuteni on joku myynyt minulle. Television ohjelmat, lehdet, elokuvat ja kirjat, joista muodostan mielipiteeni, ovat tarjottu minulle. Tietojen todenperäisyyttä on minun miltei mahdoton itse tarkistaa. Loppujen lopuksi minulla on erittäin vähän valinnanvaraa. Kaikki on valmiina laatikossa/häkissä, jossa elän. Ja jos vastustan jotain, siirryn vain toiseen nurkkaan laatikossa, en ulos siitä. Out of the box, you know.

Minulle on kerrottu ja olen omaksunut tiedon, että maailmassa vallitsee oikeudenmukaisuus. Elämä ympärillä ei missään nimessä näytä siltä, mutta kaikki johtuu vain siitä, etten ymmärrä. Oikeudenmukaisuus on taustalla ja jokainen saa lopulta ansionsa mukaan. Tämä tieto oikeuttaa hyväosaisen kääntämään selkänsä huono-osaiselle ja vaikka potkaista häntä ohikulkiessaan. Koska hän on sen ansainnut, ei hän muuten tuossa tilanteessa olisi. Maailmassa vallitsee oikeudenmukaisuus, me haluamme uskoa siihen.

Mitä sanot, jos tuo kaikki onkin vain keksitty oikeutus riistoon ja sadistisen ihmisen käytökseen? Natur of beast?

Rutiinit:

Jos olet hyvä jossain, se tarkoittaa vain sitä, että olet toistanut jotain toimintaa niin monta kertää, että se on siirtynyt alitajuntaasi eikä sinun enää tarvitse ajatella koko asiaa. Kun teet jotain juttua riittävästi, se muuttuu rutiiniksi.

Nykyisin työelämässä vaaditaan korkeatasoista osaamista. Tämä tarkoittaa sitä, että rutiinit hallitsevia ihmisiä on paljon. Silloin käy helposti niin, että juuttuu rutiineihin sinne laatikkoon.

Elämän oikeudenmukaisuutta perustellaan usein sillä, että ihmisellä on vapaa valinta.

Kuulin tässä väitteen, että vapaa valintaa ei yksinkertaisesti ole. Koska ajatuksemme muodostuvat nanosekunnissa alitajunnassamme, emmekä siten ehdi vaikuttaa ajatuksiimme. Siitä on kuulemma ihan tutkimuksia ja kaikki.

Mikä siis avuksi? On muutettava ohjelma. Minun tulee ottaa käyttöön uusia tapoja ja tietoja, jotka aikanaan siirtyvät alitajuntaan. Yksi henkilö kerrallaan muutumme ja näin lopulta muuttuu maailma.

Minun tulee oppia tuntemaan itseni ja se on niitä harvoja asioita, jotka ovat mahdollisia. Olen energiaa ja kokemuksieni summa. Siinä suhteessa olen originelli, että kenelläkään toisella ei ole samaa kokemusjanaa kuin minulla.

Kuten kaikki tiedämme, meitä manipuloidaan kaiken aikaa. Voimme uskotella itsellemme, etteivät nuo yritykset MEIHIN onnistu.

Aavistan pahaa.

Jos työpäivän jälkeen lysähdän vähän väsyneenä esim. television eteen, kehoni kemikaalit ja hormoonit auttavat minut helposti puolihypnoottiseen tilaan, jossa sanoma voi mennä hyvinkin perille. On naivia uskoa, ettei niin voi käydä.

Mutta onko sillä väliä? Kun salaliittoja ei ole ja kaikki haluavat vain parastani, niin eihän minulla ole hätää, vai? Olen turvassa ja sitäpaitsi, on kivaa kuulua joukkoon. Yksin vapaana ja originellina on niin tylsää, vai?

Vuosien varrella on joskus noussut mieleen, ettei elämä aina ole reilua eikä ihminen aina saa sitä, mitä tilaa- voittajien öykkärikommenteista huolimatta.

Ihmiset, jotka ovat syntyneet suhteellisen suotuisiin olosuhteisiin ja menestyneet elämässään, ovat usein taipuvaisia ajattelemaan, että ovat ansainneet sen oltuaan parempia kuin muut. He eivät huomaa perheen, ympäristön ja yhteiskunnallisten rakenteiden antamaa tukea, jotka kaikki ovat osaltaan vaikuttaneet heidän hyvinvointiinsa.

Johan kristillinen kulttuurikin on opettanut, että “sille, jolla on, annetaan ja siltä, jolla ei ole, otetaan sekin pois, mitä hänellä on” (tai jotain…) Tuo on ollut hyvä neuvo kaikille valtaapitäville kaikkina aikoina. Kätevää.

“The why is God” – Jumalaa syytetään tai kiitetään, kun ei kyetä analysoimaan asioita kunnolla.

Itämaisten uskontojen jälleensyntymäoppi aiheuttaa samaa ylimielistä suhtautumista. Jos synnyt huonoon ympäristöön, olet sen itse aiheuttanut ja näin hyvin toimeentulevat saavat sopivan oikeutuksen riistoon ja ylimielisyyteensä. Heidän ei tulekaan auttaa, koska “huonojen” ihmisten pitääkin kärsiä. Se jalostaa ja puhdistaa.

Tiedän, että kärjistän, mutta näin se vaan menee. Kokemusta on.

Mutta kuinka se hiekanjyvänen, joka joutui merikotiloon tai simpukan kuoreen ja josta muodostui aikanaan helmi, jalosti sitä simpukkaa? Kysyn vain.

Millainen olisi siis hyvä johtaja?

Hyvä johtaja kykenee ainakin näkemään kokonaisuuksia, koko tilanteen. Se on tietysti helpommin sanottu kuin tehty. Teoria ja käytäntö tulee olla tasapainossa ja johtajan on ymmärrettävä tämä. Virheanalyyseihin ei ole varaa eikä niitä tule liiaksi ymmärtää.

Tieto on valtaa, mutta kykeneekö johtaja yhdistämään oikean tiedon tilanteeseen?

Pätevyyden rinnalla on asioiden, tilanteiden ja ihmisten ymmärtäminen tärkeitä ominaisuuksia hyvälle johtajalle.Tätä ymmärrystä ei saavuteta ilman erinomaista kommunikaatiokykyä ja kykyä vilpittömästi arvostaa ja pitää alaisistaan.

Kun nämä ominaisuudet pätevyyden lisäksi puuttuvat johtajalta, astuu kuvaan käskyttäminen ja puheet turvallisuuden lisäämiseksi.

Ihmisläheisyydestään huolimatta hyvä johtaja tietää, mitä tahtoo eikä yritä olla pidetty mihin hintaan hyvänsä. Hyvää johtajaa arvostetaan automaattisesti. Arvostus ja kunnioitus nousevat pätevyydestä, näkemyksestä tavoitteissa ja alaistensa rehellisessä innostamisessa tulosten saamiseksi.

Hyvä johtaja huolehtii siitä, että hänen alaisensa ovat päteviä työssään ja tietävät yrityksen tavoitteet ja odotukset, jonka jälkeen heille voidaan antaa mahdollisimman suuri vapaus kaikessa, mitä tekevät. Vähän rajoituksia, mutta tuloksia vaaditaan ja niistä myös palkitaan.

Mutta ennen kaikkea johtajan tulee olla pätevämpi ja osaavampi kuin keskivertoalainen. On johtajia, jotka nuoleskelevat alaisiaan kertomalla, etteivät tiedä tai osaa yhtään enempää kuin hekään ja ovat siten vain yksi porukassa. Sellaisessa tilanteessa nousee kyllä kysymys, että miksi ihmeessä hänellä on 10kertainen palkka alaisiinsa nähden. Hyvä kysymys, mielestäni.

Unelmia, tavoitteita, pätevyyttä, ammattiylpeyttä, toimintaa ja tuloksia! Elämä on menestystä ja nautintoa!

Silti syy ja seuraus ovat olemassa. Syy ei kuitenkaan aina ole jumalan eikä edes sinun. (EIKÄ MINUN!).

Tag: karma

Laatikossa. Nyt.

Karmakapitalismi ja hyvä johtajuus