Tämä kuukausi kului messujen merkeissä.
Rakastan messuja, jotka ovat nykyisin todella monipuolisia ehkä juuri siksi, että ne ovat niin suosittuja – tai toisinpäin. Aina nousee esiin jotain uutta ajateltavaa ja käytännön ideoita löytyy myös.
Hengen ja tiedon -messuilla saa erilaisia näkemyksiä henkisyydestä ja sen puutteesta.
http://www.rajatieto.fi/hengen_ja_tiedon_messut/helsinki/2013/messulehti
Iloveme -messuilla taasen saa ideoita kaikesta mahdollisesta hyvään oloon ja itsestään huolehtimiseen liittyvästä. Aivan ihana tapahtuma: hyvä fiilis ja kivoja ihmisiä.
http://www.messukeskus.com/Sites3/Iloveme2013/Sivut/default.aspx
Helsingin kirjamessut olivat myös erittäin informatiivinen tapahtuma. Vietin siellä kaksi kokonaista päivää ja kyllä kannatti.
http://www.messukeskus.com/SITES3/KIRJAMESSUT/Sivut/default.aspx
Ensimmäisen päivän kiertelin katselemassa sitä kirjojen määrää. Ihan mielenkiintoista, mutta kun katseli niitä 2 euron kirjaröykkiöitä, niin vähän kävi kirjailijoita sääli. Niiden kirjoittajat ovat kuitenkin olleet “voittajia” kaikki.
Olen itsekin halunnut kirjoittaa. Sanottavaa olisi – jopa sellaista, mikä saattaisi kiinnostaa muitakin. Kirja on kuitenkin raskas prosessi ikävine sivuvaikutuksineen, eivätkä nuo alennusmyyntiröykkiöt oikein houkuta.
Messuilla kuuntelin myös kustantajien ja kirjailijoiden keskustelua siitä, kuinka tullaan kirjailijaksi Suomessa. Kuulin, että viime vuonna 1000 sisääntulleesta aineistosta oli päätynyt vain 5 lopulta kirjaksi. Silti se on aika paljon. Aineistosta ei lueta kaikkea, jollei se kiinnosta valitsijaa. Valinta perustuu henkilökohtaiseen mututuntumaan ja kuinka se voisikaan olla toisin. Huoh.
Toisen päivän vietinkin sitten seuraten keskusteluja ja luentoja.
Oli luentopiirejä ja Madventures -kaltaisia mielenkiintoisia juttuja.
http://www.madventures.tv/fi/
Onko nykytaloudelle vaihtoehtoja? Kysyjänä Markus Leikola ja vastaajana itävaltalainen Christian Felber.
http://www.christian-felber.at/
http://www.gaudeamus.fi/felber-nakyva/
En ole vielä varma, mitä ajattelen hänestä.
Viron vaikeaan lähimenneisyyteen ja nykyaikaan antoivat valoa vähemmistöistä niin Virossa kuin Suomessakin keskustelleet Andrei Hvostov, Jörn Donner ja Marju Lauristin Saska Saarikosken avustuksella.
Lisää Viron menneisyydestä:
Vaikka usein ajattelisikin, että pitääkö noita järkyttäviä asioita kaivella loputtomiin, niin tosiasia on kuitenkin se, että se paskaduuni on jonkun vaan tehtävä. Tuon ja Auschwitz’n kaltaiset tapahtumat eivät saa unohtua, koska niiden syyt eivät ole kadonneet minnekään.
Ne muistuttavat ihmisen pimeästä puolesta, joka kykenee yhteen ja toiseen uskomattomaan tekoon myös nykyaikana, sehän on huomattu.
Sitten oli vielä tämä keskustelu:
Populism and radicalism in Europe and Finland:
Yassin Musharbash http://community.zeit.de/user/yassin-musharbash
Dan Koivulaakso ja Johanna Korhonen keskustelivat kirjoistaan ja näkemyksistään äärioikeiston kasvusta Suomessa ja Euroopassa.
Pähkinänkuoressa keskustelu käsitteli sitä, että onko oikein olla “vähän rasisti” ja että saako tuollaista edes ääneen sanoa, edes sananvapauden nimissä. Ihan vähän keskusteltiin myös siitä, että pitäisikö myös miettiä syitä radikalismin nousuun. Valitettavasti paino oli enemmän kauhistelussa, mielestäni.
Messuilta sain mukaani ihania juustoja, pinon kirjoja, lisäravinteita ja paljon uutta ajateltavaa.
Lukeminen kannattaa aina. Monessa muodossa ja toisinajattelijoita unohtamatta. Elämä on.
SirkkaHalmetoja 