Punainen vai sininen pilleri?

– Ennen oli kaikki paljon paremmin,
– Ai milloin ennen?
– Silloin kun ihmiset olivat töissä 24/7 joko maatiloilla tai tehtaissa. Oli vain yritettävä pysyä hengissä. Ja kun  siihen ei enää pystynyt, kuoli. Ongelmia ei ollut.

Vain hyvinvointivaltiossa on ongelmia. Mitä korkeampi elintaso, sitä enemmän ongelmia. Näinhän se menee. Paradoksi, mutta niin totta.

Asiantuntijat kehittävät aina uusia diagnooseja, hoitoja ja oppeja ihmiskunnan toimiessa kätevänä koe-eläimenä, eläimiä kun ovat.

Kuitenkin unohdetaan se tosiasia, että kaikki elolliset olennot, luonto ja jopa maapallo ovat ihmeellisen viisaasti kokoonpantuja. Niihin sisältyy jo itsessään korjaavat toiminnot, joista ihmiset ovat oppineet ymmärtämään vasta osan.
Monet ongelmat johtuvat vain siitä, että tuota järjestystä on menty omasta tietämättömyydestä johtuen sotkemaan.

Erinomainen ja yksinkertainen esimerkki on mielestäni huonekasvien hoito. Nekin ovat viisaita olentoja, jotka elävät hyvin kunhan niille annetaan siihen mahdollisuus.  Jos alat “hoitaa” niitä, ne kuolevat nopeasti.

Olen kirjoittanut tästä yhteiskunnan ilmiöstä aiemmin vuonna 2009:

https://sirkkahelenanblogi.blogspot.com/2009/10/elama-on-sairaus.html

Nyt, vaalien kynnyksellä,  asia on jälleen erittäin ajankohtainen.

Ylimielinen ihminen pelottelee mielellään. On kuitenkin hyvä tiedostaa, miksi hän tekee niin ja mikä on omakohtainen motiivi.

Parempia ajatuksia, kiitos

Ajattelet, olet siis MAHDOLLISESTI olemassa.

Mutta se ei riitä.

Haluat myös vaikuttaa ympäristöösi.

Koska olet ihminen, sinulla on ainainen tarve asettaa päämääriä, joiden saavuttamiseksi kohtaat esteitä, haasteita ja ongelmia.

Ja ongelmia pitää olla.

Hyvinvointivaltiossa tämän ongelmien tarpeen voi helposti havaita: mitä helpompaa kermaperseiden elämä on, sitä enemmän ongelmia keksimällä keksitään. Voisin lyödä vetoa siitä, että suomalaisilla on tänään enemmän ongelmia kuin suomalaisilla vuonna 1918 ikinä. Mielikuvitus on ihmeellinen asia.

Ikävää tässä ongelmien vatvomisessa on vain se, että ajatukset oikeasti vaikuttavat ympäristöön. Uhkailu ja pelottelu tuo hilloa ja työtä tietyille ammattiryhmille, mutta luovuudelle se on puhdasta myrkkyä.

Mutta hei!

Huolehdinko nyt itse aivan turhasta?!

Viimeisin juttu, jonka opin internetin ihmeellisessä maailmassa on, että tulevaisuuden luojat suunnittelevat kollektiivista ajatuspajaa pilveen.  Sieltä sitten kaikki hakevat automaattisesti ajatuksensa. Omia ajatuksia ei enää tarvita, kun paremmat ovat jo pilvessä.

Tosin, eiköhän tuo ole jo osittain toteutunut.

Täytyy tässä kai hakea se foliohattu naftaliinista. Nyt sille on taas käyttöä. Tai sitten ei.

Hei me leikataan!

Maailma/Suomi on muuttunut. Todellakin.

Nyt Suomea ohjataan kuten yritystä – pörssiyritystä. Olen suorittanut työelämäni liike-elämässä, joten ymmärrän kyllä tuota maailmaa.

Johtoryhmässä kaikki pyörii taseen ja tuloslaskelman ympärillä eikä tuloksen tekijöihin ole sen kummempaa tunneyhteyttä. Siksi heitä voidaankin irtisanoa ja heittää kadulle hyvin keksittyjen syiden varjolla ja samalla unohtaa heidät.

Pörssiyritys tietää tuhoavansa ihmiselämiä, mutta se rauhoittaa omantunnon rippeitään sillä, että kyllä hyvinvointivaltio siivoaa jäljet ja kokoaa palat yhteen – jotenkin.

Mutta kun maan hallitus toimii kuten pörssiyritys, kuka siivoaa jäljet ja kuka kokoaa kappaleet? Kysyn vaan.

Voiko näitä ihmisiä arvostella? Ei. Se olisi vihapuhetta. Sitä paitsi: osaako joku osoittaa ajankohdan maailman historiassa, jolloin yksittäisellä ihmisellä olisi ollut jokin arvo? Tekopyhät, omassa kuplassaan elävät ihmiset, joilla ei ole hajuakaan tavallisten ihmisten elämästä, tekevät päätöksiä heidän puolestaan. Näinhän on aina tehty.

Minua harmittaa vain se, että nämä Suomen ongelmat ovat olleet hyvin tiedossa jo 20 vuotta, mutta oli niin paljon hauskempaa kylpeä Nokian loistossa ja unohtaa muut.

Mutta hei, ollaan positiivisia ja annetaan mahdollisuus. Jos joku jossain keksisi jotain. Uutta.
Nyt on kansalla matskua valittamiseen ja koomikoilla töitä.