Tag: Orwell

Eläköön ihana vapaus!

~ sirkkahalmetoja ~ Leave a comment
Me läntiset maat elämme vapaassa maailmassa. 
On sananvapaus, liikkumisvapaus, tasa-arvo ja vaikka mitä.  Euroopan hyvinvointivaltiot pitävät huolen siitä, ettei kaveria jätetä. Elämme oikeusvaltiossa, jossa oikeus lopulta aina voittaa. Me olemme hyvän puolella.
Oliko tämä ironiaa?
Sarkasmi on muodostunut miltei ainoaksi tavaksi kommunikoida niin mediassa kuin ihmisten keskinäisissä suhteissakin. Poliitikot ovat tässä erikoisen taitavia.
Sarkasmihan on vittuilua: Sanon tämän, mutta ymmärrättehän, että asiat ovat todellisuudessa päinvastoin tai ainakin erittäin ristiriitaisia.
Mutta sarkastinen ilmaisu ei muuta olosuhteita, vaan se on enemmänkin katkeraa luovuttamista. Tiedän tämän kokemuksesta.
Nyt puolustamme vapautta viemällä yhteiskuntaa aina vain lähemmäksi täydellistä poliisivaltiota.
Muistathan:
– War is peace
– Freedom is slavery
– Ignorance is strength
Poliisivaltio on siinä mielessä kivaa, ettei tarvitse ajatella. Kunhan pidät turpasi kiinni ja tottelet, kaikki menee hyvin. Poliisivaltiossa vallitsee järjestys ja vartiointiliikkeillä riittää töitä. Mutta yksi sieltä puuttuu: luovuus. Ja kun luovuus puuttuu, puuttuu myös kauneus ja paljon muuta.
Sitä paitsi, jos ihmiset muuttuvat roboteiksi, niin mihin heitä sitten tarvitaan, kun oikeat robotit paljon tehokkaampina tekevät kaiken paremmin ja nopeammin?
Vapaa maailma puolustaa siis itseään poliisivaltiona???????
Kontrollifriikit kiittää.
Ei mulla muuta tällä kertaa. Love and peace!  
 

           

Sotakulttuuri vs. rauhankulttuuri

~ sirkkahalmetoja ~ Leave a comment

Tänään vietetään Ahtisaari-päivää sekä YK:n julistamaa kansainvälistä suvaitsevaisuuden päivää.

Nythän on selvää, että Ahtisaari-päivä on rauhanvälitystyöllä jo ansaittu. Se on hyvä muistutus kommunikaation voimasta.

Silti, tässä lainaus Uuden Suomen keskustelupalstalta tänään:
“Vitutuskäyrä menee tappiin heti kun luen näistä löperöjutuista.”

Niin. Juhlapuheista on vielä pitkä matka käytäntöön.

Jo sanalla suvaitsevaisuus on kyseenalainen merkitys. Sana on vielä kaukana ihmisoikeuksista tai tasa-arvosta. Usein sitä käytetään sävyyn, että “me molemmat tiedämme, mikä sinä olet, mutta koska olen sivistynyt ja HYVÄ ihminen, SALLIN sinun elää.”

Suvaitsevaisuus ei kyllä vielä riitä, mutta hyvä alkuhan se jo on.

Ja mitä tulee juhlapuheisiin, niin 99% -liike jo kertoo, että matkaa tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin on vielä kaikkialla.

http://www.youtube.com/watch?v=tpq-moDIkl8

Niin. Mitä on rauha?

Yksi tapa menestyä elämässä on olla aina samaa mieltä voittajien kanssa kunnes voittajat muuttuvat ennen pitkää ja vääjäämättä häviäjiksi. Silloin kannattaa nopeasti kääntää takkinsa ja myötäillä uusien voittajien mielipiteitä.

Lampaan elämäähän se toki on, mutta elämä se on lampaallakin, vai?

Aivan varmaa se menestys ei tietenkään ole. Voittajilla kun mielipiteet saattavat olla – ainakin Orvellin mukaan – kuten “Sota on rauhaa. Vapaus on orjuutta. Tietämättömyys on voimaa.”
Tarkka-aistisimmat lampaat ovat jo huomanneet kehityssuunnan.
Tosin Orwell kirjoitti varoituksen myös heille kirjassaan Eläinten vallankumous,
Ai että minunko pitäisi olla ratkaisu eikä osa ongelmaa?
Niinpä. Annas kun mietin…
Hohhoijaa. Taidanpa mennä tässä päiväunille… Moi!